Vapaan tahdon esteet ja elämänhallinta
Jos päädymme siihen, että vapaa tahto on mahdollinen myös deterministisessä maailmassa, meidän on vielä pohdittava, mikä estää tuon tahdon toteutumisen arjessa. Vapaan tahdon tiellä on usein sekä sisäisiä että ulkoisia esteitä.
Ulkoiset esteet:
- Pakko ja painostus: Muiden ihmisten tai ympäristön asettamat vaatimukset.
- Sosiaaliset normit: Rooliodotukset, joita koemme joutuvamme noudattamaan.
- Olosuhteet: Esimerkiksi rahapula, huono sää tai muut konkreettiset ympäristön rajoitteet.
Sisäiset esteet:
- Ajattelu: Rajoittavat ajatusmallit ja tiedostamattomat uskomukset.
- Psyykkiset tekijät: Pelot, ahdistus ja tunne-elämän lukot.
- Fyysiset rajoitteet: Vammat, sairaudet, väsymys tai ikä.
- Biologia: Impulsiivisuus ja biologisten tarpeiden (kuten nälän tai väsymyksen) ohjaamat motiivit.
Kohti elämänhallintaa
Vapaan tahdon hyödyntäminen käytännön voimavarana tarkoittaa siirtymistä reaktiivisesta elämästä proaktiiviseen toimijuuteen. Emme tässä yhteydessä ratkaise filosofista ongelmaa tahdon vapaudesta, vaan keskitymme siihen, miten voimme hallita elämäämme tietoisemmin.
Tässä on viisi askelta, joiden avulla voit aktivoida vapaata tahtoasi arjessa:
- Luo tilaa ärsykkeen ja reaktion väliin. Kun koet voimakkaan tunteen tai ulkoisen ärsykkeen, hengitä syvään ja laske kymmeneen. Tarkoituksena on katkaista automaattinen reaktio.
- Määritä suunta. Vapaa tahto on tehoton, jos sinulla ei ole suuntaa, johon soveltaa sitä. Jos et tiedä, mitä arvostat, muut tai ympäristö tekevät valinnat puolestasi.
- Kyseenalaista autopilotilla toimiminen. Aivot säästävät energiaa suosimalla rutiineja. Vapaan tahdon käyttäminen vaatii näiden automaatioiden kyseenalaistamista.
- Ota vastuu. Vapaa tahto ja vastuu kuuluvat yhteen. Jos uskot, että sinulla on vapaus valita, olet myös vastuussa valintojesi seurauksista. Lopeta uhriutuminen ja myönnä, että olet itse toimintasi takana.
- Kehitä tietoista läsnäoloa. Vapaa tahto vaatii kykyä havainnoida itseään ulkopuolelta. Ilman läsnäoloa elät menneiden muistojen ja tulevaisuuden pelkojen ohjaamana. Opettele tarkkailemaan ajatuksiasi kuin pilviä taivaalla – sinulla on vapaus valita, tartutko niihin vai annatko niiden mennä.
Entä sen jälkeen?
Vapaa tahto ei itsessään tarkoita, että ihminen toimisi aina rationaalisesti tai järkevästi omalta kannaltaan. Inhimillisyys tarkoittaa, että usein valitsemme väärin.
Markku Ojanen luettelee kirjassaan Tunne vai järki: näkökulmia visaisiin valintoihin (s. 230–231) useita syitä siihen, miksi teemme toisinaan järjettömiä valintoja:
- Emme ole muuttuneet tuhansien vuosien aikana. Aikoinaan liiallinen harkinta saattoi olla kohtalokasta: petoeläin ehti syödä, jos jäi miettimään, mitä pitäisi tehdä.
- Päätöksenteko tulevaisuutta silmällä pitäen on vaikeaa, kun tavoitteena on selvitä käsillä olevasta hetkestä.
- Nopeat ratkaisut toimivat usein yllättävän hyvin. Ensivaikutelma on tärkeä, eikä harkinta aina anna lisäarvoa.
- Emme yleensä ymmärrä todennäköisyyksiä tai niiden merkitystä omalla kohdallamme kovin hyvin.
- Itsekontrollissa ja elämänhallinnassa on suuria eroja eri ihmisten välillä.
- Yhteisöjen normit ja tieteelliset käsitykset (esim. terveydestä) muuttuvat ajan myötä, mikä voi hämmentää valintojen tekijää.
