Ihmiset kokevat usein yhteensattumia elämässään ja ne ovat vaikeita selittää. Yhteensattuma on kuin palapeli, jonka palaset loksahtavat paikoilleen, vaikka ne on heitetty ilmaan eri suunnista. Usein kyse on erillisten kausaalisten ketjujen yllättävästä yhdistymisestä.
Ihmiselle on lajina ollut hyödyllistä havaita syy-seuraussuhteita, koska silloin on ollut aikaisempaa helpompi ennakoida tilanteita. Eipä siis ihme, että sattumat tuntuvat haasteellisilta.
Illusorinen korrelaatio ja aivojen tapa täyttää aukkoja
Miten psykologisesti voidaan selittää yhteensattumat? Ajattelen henkilöä A ja sitten tapaan yllättäen samana päivänä kyseisen henkilön pitkästä aikaa. Kuitenkin, yhden päivän aikana ihminen miettii ohimennen valtavan määrän asioita ja henkilöitä.
Voi olla, että vuoden aikana olen ohimennen monta kertaa ajatellut henkilöä A, enkä silti ole törmännyt häneen.
Vastaavasti en ole ajatellut henkilöä B, mutta olen kuitenkin törmännyt henkilöön B eri yhteyksissä useita kertoja, vaikka en ole tietoisella tasolla sitä mitenkään huomannut.
Havaitsemme tapahtumat paremmin silloin kun niillä on yhteys, koska ihminen etsii säännönmukaisuuksia. Unohdamme kaikki ne kerrat, kun ajattelimme ystäväämme emmekä kuitenkaan törmänneet häneen. Kun maailmassa tapahtuu lukemattomia asioita joka päivä, on matemaattisesti mahdotonta, ettei uskomattomia yhteensattumia tapahtuisi jatkuvasti.
Näemme merkityksiä siellä, missä niitä ei ole
Ihminen on historian aikana oppinut, että savu usein tarkoittaa tulta. On osoittautunut vaaralliseksi ohittaa savun signaali. Sen sijaan kahden toisiinsa liittymättömän tapahtuman välisen yhteyden virheellinen päättely, esim. uskomus siitä, että tietäjän rummutus aiheuttaa sadetta, on sinänsä harmitonta.
Aivot ovat pohjimmiltaan ennustuskoneita, jotka sovittavat aistisyötteet odotuksiin ja ennusteisiin. Kognitiiviset mallit saattavat alkaa johtaa harhaan ilman aistihavaintojen jatkuvaa päivitystä.
Äärimmäinen esimerkki löytyy hypnoosista, jossa alttius suggestiolle ja manipulaatiolle johtaa muuttuneeseen ympäristön havainnointiin.
Yhteensattuman kokemusta voidaan pitää erityisenä esimerkkinä taipumuksesta luottaa ennustaviin malleihin, jotka joskus perustuvat vinoumiin tai aiempiin uskomuksiin.
Me joudumme valikoimaan, mihin todellisuuden ärsykkeisiin kiinnitämme huomiota. Yritämme kiinnittää huomiota tärkeimpään tietoon ja jättämällä ilman huomiota muut ärsykkeet (valikoiva tarkkaavaisuus).
Tilanteen konteksti
Henkilö astuu hissiin, joka on täynnä ihmisiä, jotka ovat seisovat selin hissiin astujaan nähden. Pääsääntöisesti ihmiset seuraavat muiden esimerkkiä.
Sosiaalisen kognition perusoivallus on se, että ihmiset etsivät sosiaalisesta mallia, kuinka käyttäytyä, erityisesti silloin, jos toimintatapa on epäselvä tai määrittelemätön.
Tämä esimerkki havainnollistaa myös, miten eri mallit kilpailevat erilaisista päätelmistä. Aikaisemman kokemuksen perusteella tiedän, että ovi on sama kun poistun hissistä. On kuitenkin hissejä, joissa sisäänkäynti ja uloskäynti ovat hissin vastakkaisella puolella.
Luotamme oletuksiimme (ovi on takana), kunnes sattuma (erilainen hissi) pakottaa meidät päivittämään mallimme.
Fysikaalinen sattuma
Tämä klassinen esimerkki on erilainen kuin edelliset: Mies kävelee kadulla. Kadun varrella sijaitsevaa taloa korjataan, katolta putoaa tiiliskivi putoaa miehen päähän. Tämä on yhteensattuma, joka voi tuntua kohtalon oikulta, mutta on usein seurausta monen pienen tekijän summasta. Kun tiili on irrallaan, se putoaa painovoiman takia.
Kyse on ajoituksen sattumasta: Mies kävelee ohi juuri oikealla sekunnilla, kun tiili osuu kohdalle. Jos mies olisi ollut sekunnin nopeampi tai hitaampi, tiili olisi osunut maahan. Kyseessä on fysiikan lakien ja työmaan inhimillisen toiminnan valitettava kohtaaminen.
Tapahtumalla voidaan kokea olevan jokin yliluonnollinen merkitys, vaikka objektiivisesti kyse on vain todennäköisyydestä ja riskin realisoitumisesta. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, miten arjessa voi olla väärässä paikassa väärään aikaan.
Ihminen on taipuvainen maagiseen ajatteluun ja toimintaan. Jos ostan voittavan arpalipun tietystä kaupasta tiettyyn aikaan päivästä, saatan ostaa seuraavan arvan samasta kaupasta samaan aikaan, vaikka voittomahdollisuudet ovat yhtä pienet kuin muualta ostetulla.
