Kummallinen uni

Näin aikoinaan unen:

Edessäni oli kuilu, sellainen kuilu, jota pitkin voi palotikkaita pitkin kiivetä ylös tai alas. Alas oli pitkä matka. Minulla oli kädessäni kankainen kauppakassi täynnä  romua. Hetken mielijohteesta heitin sen kassin kohti kuilua. Kuilussa oli kansi, mutta se oli jotenkin puolittain auki.

Kun kauppakassi valahti luukusta alas, tiesin, että nyt käy huonosti. Kesti hetken aikaa ennen kuin kuului tömähdys ja erilaisia ääniä. En ymmärrä miksi se kesti niin kauan ennen kuin kassi oli pohjalla, vaikka unessa kaikki käy yleensä nopeasti.

Seuraavassa hetkessä olin alhaalla kadulla keskustelemassa kahden belgialaisen naisen kanssa. Yritän tivata heiltä, olivatko he Valloniasta vai Flanderista. En tiedä miksi unessa sitä tivasin, koska olen sitä mieltä, että vallonit erottuvat flanderilaisista jo ulkonäön perusteella.

Ennen kuin ehdin selvittää naisten alkuperän, vilkaisin kadun ylitse baariin, jonka ikkunat olivat sepposen selällään. Näin, että tarjoilija juoksi yhteen pöytään, johon oli pudonnut jotain ja kaikki pöydän ääressä istuvat olivat jotenkin loukkaantuneita. He pyyhkivät kasvoiltaan joko verta tai punaviiniä. Ymmärsin tietenkin mihin kangaskassi oli pudonnut.

Tunsin unessa valtavaa syyllisyyttä, vaikka en ollut mitenkään suunnitellut kassin heittämistä kuiluun enkä voinut tietää minne kuilu johtaisi. Hetken mielijohteesta nakkasin kassin kuilun aukkoa kohden samalla tavalla kuin heitetään urheilukassi nurkkaan silloin kun tullaan harjoituksista. En edes ollut ajatellut etukäteen kassin heittämistä, puhumattakaan sen heittämistä kohti kuilua.

Kun pohdin unta sen taustoja,  mieleen tuli kysymys, että kävelenkö joskus punaisia päin ilman, että oikeastaan teen päätöstä, huomaan vain ylittäväni katua, vaikka punaiset palavat.

Se ei kuitenkaan tapahdu ilman syytä, vaikka siltä tuntuukin. Jossakin vaiheessa persoonallisuuden kehitystä olen tehnyt ratkaisun, tietoisen tai tiedostamattoman, että rikon liikennesääntöjä tarvittaessa. Koska en halua vaikeuksiin viranomaisten kanssa, rikon sääntöjä silloin kun se on turvallista. 

Kaikilla teoilla ja tapahtumilla on syynsä, vaikka syitä on joskus vaikea havaita.

Kaikella on alkunsa. Joskus tuntuu, että päivästä tulee erilainen, hankala, jos sattuu nousemaan väärällä jalalla sängystä ylös. Ei se kuitenkaan niin mene, sillekin on oma syynsä, millä jalalla nousee sängystä.

Jos on nukkunut huonosti, nähnyt painajaisia tai valvonut, se johtuu usein väärästä ruokavaliosta, liiallisesta stressistä, turhautumisesta tai jostain muusta syystä. Seuraus on, että on aamulla huonotuulinen ja päivä voi mennä pilalle.

Armeijassa kun seisottiin kolmijonossa pihalla ja odotettiin, että jono kerrallaan komennettiin sisään, muutamat nulikat alkoivat leikkiä sillä tavoin, että toisen ja kolmannen jonon viimeiset siirtyivät ensimmäisen jonon perään lennosta. 

Tätä tietysti tehtiin vain jos kapiaisia ei ollut paikalla. Paheksuin moista touhua, se oli typerää leikkiä mielestäni.

Kerran seisottiin kesällä pihalla kolmijonossa ja odotettiin ruokailuun menoa. Oli jotenkin pahaenteisen hiljaista. Taisin olla toisen jonon viimeinen. Kun ensimmäinen jono alkoi liikkua, siirryin sujuvasti sen jatkeeksi. Vasta kun jono ohitti upseerit, huomasin että komppanian päällikkö oli poikkeuksellisesti paikalla. Minua nolotti. Onneksi kukaan ei huomannut. 

En tiennyt miksi siirryin ensimmäisen jonon jatkoksi. En ollut koskaan suunnitellut osallistuvani moiseen leikkiin. Se tapahtui hetken mielijohteesta, yhtä hyvin se olisi voinut olla tapahtumattakin. Sille oli kuitenkin syynsä, vaikka en itse tekoani ymmärtänyt. 

Kerran avaimet putosivat kädestäni mennessäni hissiin ja vastoin kaikkia todennäköisyyksiä avaimet livahtivat pienestä raosta hissikuiluun. Siinä olivat sekä koti- että työavaimet. 

Vaikka olisin tähdännyt, en olisi osunut niin pieneen rakoon. Jostain syystä rako ikään kuin imaisi avaimet kuiluun. Pienten todennäköisyyksien tapahtumat ovat todellisia, vaikka usein elämässä jätämme ne ottamatta huomioon.

Keskiajalla eläneen Jean Buridanin anekdootti kertoo miten vaikeaa valitseminen voi olla.  Aasilla on sekä vasemmalla että oikealla puolella heinäpaali syötäväksi, mutta kuitenkin se kuolee nälkään, koska aasiparalla ei ole mitään syytä, miksi se valitsisi toisen paalin toisen kustannuksella. 

Unen aikaiset tapahtumat muodostivat yhtenäisen ajanjakson elämässäni. Näin yleensäkin paljon unia ja jouduin pohtimaan niitä.

Tuohon aikaan minulla oli tarve pohtia omaa toimintaani, toiminnan motiiveja ja mahdollisia seurauksia. Tietenkin tein sitä kaiken aikaa ja taidan tehdä vieläkin. Ylipäätään unet ja havainnot elämästä ovat aina sekoittuneet mielessäni. 

Minun oli pakko myöntää itselleni, että elämäni oli ollut paljon sattuman soittoa, vaikka jälkikäteen syyt ja seuraukset olisivatkin helposti nähtävissä.

Näin unikin sai selityksensä. Vaikka en aina tunnistanut omia valintojani ja niiden seurauksia, unessa selvisi, että niillä voi olla yllättäviä seurauksia.